Postauksen tehnyt Janssi päivänä Mar 16, 2023 21:19:29 GMT 2
Sisar Luciana
kuva c kuunsirpale
Nimi: Sisar LucianaSukupuoli: Nainen
Ikä: Aikuinen
Laji: Evatami
Kotikaupunki: Yhde, Ydinvyöhyke. Asuu nunnaluostarissa.
Työ: Nunna
Maine: Sisar Luciana on hyvin tuttu näky Yhden yhdessä lukuisista kirkoista, suurimmaksi osaksi nunna siivoilee alttaria, kastelee kukkia ja juttelee niitä näitä vierailijoiden kanssa. Lähes jokainen kirkossa vakituisesti vieraileva on edes vilaukselta sisarta nähnyt.
Kirkon ulkopuolella, ei sisar Luciana ole hirveästi itsestään suurempaa numeroa tehnyt, tämän hieman värikkäämpi työasu saattaa kääntää katseita Yhden maanläheisten värien massassa. Nunna muutenkin pitää omat asiansa omana tietonaan, eikä monella ulkopuolisella täten ole hänestä sen suurempaa mielipidettä.
Ulkonäkö:
Sisar Luciana on naiseksi pitkä ja korkokengät korostavat tätä lisää, pituutta tällä on 182 senttimetriä. Evatamin kasvoilla on lähestulkoon aina hyvin lempeä ja ymmärtävä katse ja sitä onkin vaikea saada muuttumaan. Silmät hänellä ovat haalean ruskeat.
Sisarella on aina päällään työasunsa, vaikkei se ehkä purppuralla värillään Yhden ympäristöön sovi. Nunna-asuun kuuluu perinteisesti mekko, huntu, jonka alla valkoinen hilkka, sekä nunnakaulus. Jaloissa Sisar Lucianalla on myös läpikuultavat polvisukat. Mekkonsa ympärillä sisarella on vyö, mistä roikkuu rukousnauha. Nunnalla on myös aina mukanaan yksi ylimääräinen rukousnauha, ihan vain kaiken varalta. Kaulassa hänellä roikkuu myös ristikaulakoru.
Luonne:
Lempeä, vaikkakin hieman salaperäinen, sisar Luciana kulkee ja menee kuinka häntä huvittaa. Uskonto on hänellä hyvin lähellä sydäntä ja enimmäkseen hän kyllä kirkossa viettääkin aikaansa. Mutta kirkon ulkopuolella hän on vapaa liikkumaan missä hän itse haluaa ja niin hän myös tekeekin, matkustellen paljon Kalmiston kaupunkien välillä. Sisar Luciana on hyvin sosiaalinen tapaus ja tykkääkin jutustella niitä näitä kenen tahansa kanssa. Jos aihe syystä tai toisesta siirtyy uskontoihin, niin aina vain parempi. Nunna rakastaa avartaa katsomuksiaan uskonnoista ja hyväksyykin kaikki eri uskonnot oikeiksi. Mikään tuputtaja hän ei kuitenkaan ole, evatami tietää että uskonto ei ole kaikille. Eikä siinäkään mitään väärää ole.
Sisar Luciana ei paljoa itsestään puhu, on paljon mielenkiintoisempaa oppia toisesta osapuolesta uusia puolia. Nunna onkin hyvin tarkkaavainen ja muistaa pienimmätkin yksityiskohdat tapaamistaan humanoideista, pitäen myös päässään omaa kirjaa siitä, onko kyseinen humanoidi hyvä vai paha. Evatamilla onkin omasta mielestään hyvä intuitio ja nunna luottaakin siihen hyvin usein. Omista asioistaan hän tosin pitää visusti kiinni, varsinkin menneestään. Edes nykyinen kirkonväki ei ole tietoinen sisar Lucianan juurista. Evatami vain kokee itsensä uudelleen syntyneenä, joten menneellä ei siis ole enää väliä. Hän tietää paikkansa, nykyhetkessä ja tulevassa. Neuvonantajan rooli onkin enemmän sisaren mieleen.
Sisar Lucianalla on myös tapana “lahjoittaa” Yhden ydinvyöhykkeen kulkulupia ulkopuolisille ilman mitään sen suurempaa syytä. Nunnasta on absurdia pitää kirkkoja hölmöjen sääntöjen ja lappujen takana, muttei kuitenkaan välitä, vaikkei kulkuluvan saanut niihin menisikään. He saavat tehdä niillä mitä lystäävät, hän ei kysele.
Menneisyys:
Luciana on pitänyt menneisyytensä hyvin salassa muilta, nuori naisen alku vain saapui yksi sateinen päivä Yhden kirkon portaille, ydinvyödykeen kulkulupa tiukasti nyrkkinsä puristuksessa. Hän aneli kirkonväkeä päästämään hänet sisään, niiskuttaen ettei hänellä ollut muuta paikkaa mihin mennä, eikä hänellä ollut ketään kuka hänestä voisi huolehtia. Kirkon senhetkinen abbedissa otti nuoren evatamin sisään, olihan se oikea teko tehdä. Kirkko päästi kenet tahansa sisään, olivat he missä elämäntilanteessa tahansa.
Vailla omaa paikkaa, Luciana otettiin nunnien hoivaan, eikä mennyt kauaakaan kun nuori evatami oli paikkaan ja sen henkilökuntaan hyvin kiintynyt. Kirkko toi hänelle turvaa ja lohtua, jotain, mitä hän ei ollut pitkään aikaan tuntenut. Kertomukset Jumalista ja eri uskomuksista myös kiehtoivat häntä ja Luciana halusi vain oppia niistä lisää ja lisää. Nunnaksi tuleminen oli vain ajan kysymys, eikä siinä kauaa mennyt, kun Luciana alettiin tuntemaan sisar Lucianana, nunnahuntu päätä koristaen. Titteli oli hänelle suuri kunnia ja sisar Luciana vannoikin omistavansa lopun elämänsä kirkolle.
Yksi kirkas päivä sisar Luciana oli tapansa mukaan viettämässä aikaa asuinalueensa ulkopuolella, Yhden ulkovyöhykkeellä. Köyhä alue ei loistanut hohdokkuudellaan ja tehtaatkin tupruttivat savujaan ilman täyteen, mutta se ei nunnaa estänyt. Pari vastaantulevaa humanoidia vaikutti aidosti tyytyväiseltä tilanteeseensa ulkovyöhykkeellä ja mikäs sen mielenkiintoisempaa kuin oppia uusia asioita tuntemattomilta.
Kaduilla kuitenkin tuli vastaan nuori, hyvin huonokuntoinen natura, pyytäen sisarelta apua. Surullinen tapaus toi muistoja nuoren nunnan mieleen ja tuo lupasi naturalle auttavansa tätä. Kirkosta löytyisi hänelle paikka, jos edes pieneksi toviksi. Natura oli tästä kiitollinen, mutta heidän yrittäessä ylittää rajaa vyöhykkeiden välillä, pysäytti virkavalta heidät. Sisar Luciana pystyi todistamaan asuvansa ydinvyöhykkeellä ja vaati pääsyä sinne, mutta joutui pettymään saatuaan kieltävän vastauksen. Pelkkä sana ei siihen riittänyt, lupalappu oli valitettavasti pakollinen. Evatami tuohtui tästä, kääntyen pahoittelevasti naturan puoleen. Hän lupasi palata takaisin tämän luo, hänen vain täytyisi hakea virallinen kulkulupa. Sen saatuaan, sisar Luciana piti lupauksensa ja palasi paikkaan missä oli naturaan törmännyt, mutta ei löytänyt tätä enää mistään. Tapaus suututti ja vielä enemmän suretti evatamia ja alkoikin sen jälkeen kantamaan kulkulupia mukanaan, varmistaen, ettei tällaista vääryyttä enää toistuisi.
Tapahtunut pelissä:
Suhteet:
Trivia:
- Arttia Lucianasta
- Ristitatuointi vasemmassa keskisormessa. Sisar myös värjää kyntensä punaisiksi.
- Nunnan pupillit ovat horisontaalisessa muodossa.
- Sisar Luciana ei rajoita itseään yhteen uskontoon tai Jumalaan; hänestä kaikki Jumalat ovat uskomisen arvoisia. Uskonto on hänelle hyvin tärkeää ja täten hän kokee että kaikki Jumalat ansaitsevat edes hitusen hänen huomiotaan.
- Rakastaa sammakoita, viettääkin joskus vapaa-aikaansa kirjastossa näistä mielenkiintoisista otuksista lukien.
- Ei ole moksiskaan huomista jota hän saattaisi saada asunsa takia. Lucianasta on tärkeintä, että hän itse pitää siitä.